tiistai 4. lokakuuta 2016

Pala hiljaisuutta arjessani.


Vapaapäiväni aamuna, avaan silmäni ja venyttelen. Käyn hitaasti läpi kehoni jokaisen lihaksen ja huokaisen syvään. Hymyilen ja tunnen silkkisen yöpukuni pitsisen reunan vatsallani. Tunnustelen pehmeää lakanaa ja peiton reunaa jaloillani. Tiedän ettei minun ole kiire minnekkään. Nousen ja laitan kahvin tippumaan. Pesen hampaani ja kasvoni. Näen peilissä nuo lempeät kasvot, tuijottamassa minua takaisin ja hymyilen. Tunnen kahvin tuoksun nenässäni ja kaadan kahvin lempimukiini. Vedän aamutakin ylleni ja tunnen sen tuoman lämmön ihollani. Istahdan parvekkeeni nojatuoliin ja ihastelen, kuinka aamuaurinko heijastaa vesipisaroista pervekkeeni ikkunoissa. Huomaan aamuni olevan täydellinen. Ei ole murheita eikä huolia.
Petaan sänkyni ja asettelen tyynyt kauniisti päiväpeiton päälle. Laitan Spotifystä lempimusiikkiani ja laitan itselleni kauniin aamiaisen. Puristan tuoreista appelsiineista mehua kauniiseen lasiin. Teen kauniin voileivän ja kaadan jugurtin lasiseen kulhoon. Katan pöydän kauniiksi ja nautin aamiaseni ihanan tunnelman vallitessa ympärilläni.
Tiskaan astiat ja laitan ne kaappiin kuivumaan. Avaan keittiön ikkunan ja raikas ilma virtaa ohitseni huoneeseen. Laitan pyykit koneeseen ja koneen pyörimään. Istahdan sohvalle ja juon vielä toisen kupillisen kahvia. Huomaan kuinka kaikki ympärilläni näyttää paljon kauniimmalta ja jokainen huoneen yksityiskohta tuo mieleeni erilaisia muistoja. Annan mieleni vaellella menneen, nykyhetken ja tulevaisuuden välillä, villinä ja vapaana. Ajatukseni puhaltavat vaihdellen suuntaansa edestakaisin. Yhtäkkiä havahdun ja huomaan tunnin kuluneen, niin etten sitä huomannutkaan.
Nousen ja huuhtelen kahvikuppini. Haen pyykit pesukoneesta ja asettelen ne kuivumaan telineelle. En tiedä mitään yhtä ihanaa tuoksua, kuin puhtaan pyykin tuoksu.
Huomaan pian päivän vaihtuvan pikkuhiljaa illaksi. Kotiaskareeni ovat vieneet päiväni mennessään ja nyt saan rauhoittua nauttimaan illastani. Sytytän kynttilöitä, kaadan lasillisen viiniä ja istahdan pöydän ääreen nauttimaan laittamastani ruuasta. Kaikki on ollut tänään täydellistä. Lohi on ehkä hieman liian suolaista, mutta se ei minua haittaa. Siirryn lasini kanssa parvekkeelle ja sytytän lyhtyihin kynttilät. Tunnelma on niin ihanan rauhallinen ja toivoisin sen kestävän ikuisuudes. Ilta-aurinko laskee kauniisti horisonttiin ja päätän tuossa hetkessä, että teen itselleni rentouttavan kasvonaamion. Nyt vain nautin olostani ja katson jonkun ihanan elokuvan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti