Valvon
Mikä estää minua nukkumasta? Varpaani palelevat ja laitan villasukat niitä lämmittämään. Lakanat tuntuvat ihanan pehmeiltä ihoani vasten, eikä huoneessa ole valoa. Kaiken pitäisi olla kohdillaan, mutten saa unta.
Pyörin, enkä tunnu löytävän lainkaan hyvää asentoa. Jalkani tuntuvat olevan liekeissä ja heitän villasukat lattialle. Peitto tuntuu liian kuumalta, mutta ilman sitä on liian kylmä. Tyyny on muhkurainen ja vaihdan sen toiseen, mutta sekin tuntuu huonolta. Pääni alkaa täyttyä kaikenlaisilla ajatuksilla. Laitan kuulokkeet korviini ja musiikki saa kaiken hiljentymään. Enää en kuule muuta, kuin nuo rauhoittavat sävelet ja luonnon äänet. Soittolista loppuu, enkä ole vieläkään nukahtanut.
Tiedän, että aamulla on aikainen herätys, mutta jos en nuku lainkaan ei tarvitse herätäkkään. Tämä ei silti ole ensimmäinen valvomani yö, eikä mitenkään muutenkaan uusi asia. Tiedän myös etten ole ainoa, joka valvoo ja nukkuu muutenkin huonosti. Jokatapauksessa suuri osa meistä yövalvojista lähtee huononkin yön jälkeen töihin. Eikä kukaan edes huomaa, että takana on jo kolmas perättäinen valvottu yö.
Unen tärkeydestä ihmiselle voisi kirjoittaa niin kauan, kuin henki pihisee. Sitä en nyt kuitenkaan tee. Ja siitä, mikä tämän unettomuuden, kenellekkin aiheuttaa, on tarina aivan erikseen. Jokatapauksessa tieto siitä, että joku viettää tämän yön valvoen aivan kuten minäkin, on toisaalta todella lohduttava ajatus. Joku ymmärtää, kuinka raskaalta työpäivät huonojen unien jälkeen tuntuvat. On vain löydettävä omat keinot arjessa selviytymiselle ja parempien unien löytämiselle.
Toivotaan ensiyöstä parempaa.
Hyvää yötä ja kauniita unia jokaiselle.
